Suomen ekosysteemit ja luontotyypit

Maapallon ekosysteemit, tai luontotyypit sisältävät kaikki elolliset ja elottomat tietylle alueelle sijoittuvat asiat. Näihin luetaan esimerkiksi kasvit, eläimet, hyönteiset, mikro organismit, kivet, maaperä, vesi, ja alueelle päätyvä auringon valo. Ekosysteemit jakautuvat kahteen pääluokkaan, veden- ja maanpäällisiin. Nämä taas puolestaan jakautuvat useisiin alaluokkiin, riippuen niiden sijainnista. Maan päällisiä ekosysteemejä ovat, metsät, aavikot, ja tundra, kun taas vesialueisiin kuuluvat makean veden, ja merelliset ekosysteemit.

Jatka lukemista ”Suomen ekosysteemit ja luontotyypit”

Käytännön ympäristöteot

Päivä päivältä tiedemiehet korostavat enemmän ja enemmän ympäristön suojelun tärkeyttä planeettamme elinvoimaisena pysymisen tärkeyden kannalta. Laajemmassa mittakaavassa puhutaan valtioiden sitoutumisesta kansainvälisiin ympäristösopimuksiin, teollisuuden kestävästä kehityksestä, ja muista suurenluokan mullistuksista.

Jatka lukemista ”Käytännön ympäristöteot”

Maailman vähenevät vesivarat

Maapallomme tunnetaan sinisenä planeettana sen sisältämän suuren vesimäärän vuoksi. Suurin osa planeettamme vedestä sijaitsee suolaisissa merissä, makean meren määrä on vain noin 2.5% planeetan vesivaroista. Meret pettävät noin 78% maapallon pinta-alasta, ja kirkas vesi heijastaa sinisen taivaan, luoden illuusion planeetan sinisestä väristä. Kaiken kaikkiaan maapallolla arvioidaan olevan 333 miljoonaa kuutiometriä vettä.

Jatka lukemista ”Maailman vähenevät vesivarat”

Maailman erikoiset vesialueet

Suomea kutsutaan tuhansien järvien maaksi, mutta vaikka ne kaikki varmasti huumaavat kauneudellaan, ne eivät eroa suuresti toisistaan. Tästä syystä unohdamme usein miten monennäköisiä vesialueita maailmaan mahtuu. Moni tietää varmasti kuolleenmeren, ja sen korkea suolaisuuden aiheuttaman kellunnan mahdollisuuden, mutta miten olisi sateenkaarenväreissä hohtavat järvet, tai vesialue joka kiehuu luonnollisen lämmityksen ansiosta.

Jatka lukemista ”Maailman erikoiset vesialueet”

Jääkausi

Jääkausi on maapallon historiallinen ajanjakso, jonka aikana lämpötilat putoavat sekä pallon pinnalla, että ilmapiirissä. Ilmaston kylmeneminen aiheuttaa Pohjois-, ja Etelä-navoilla sijaitsevien jäälauttojen, sekä alppien ikijään kasvun, ja kylmimmillään niiden leviämisen mannerten yli. Jäisiä kausia rytmittävät lämpimät kaudet, joiden aikana jää sulaa ja liikkuu mannerten yli, johtaen maa-alueiden geologisiin muutoksiin.

Jatka lukemista ”Jääkausi”

Suomen luonnon eläimet

Suomessa on useisiin Euroopan maihin verrattuna laaja ja monipuolinen luonto. Maamme runsaissa havu ja lehtipuu metsissä asuu myös suuri määrä villejä eläimiä, pienistä jyrsijöistä suuriin petoeläimiin. Eläinkantaan lukeutuu sekä uhanalaisia, tai rauhoitettuja eläimiä, kuten saimaannorppa ja liito-orava, että rauhoittamattomia eläimiä, joita voidaan pyydystää metsästyslakia kunnioittaen.

Jatka lukemista ”Suomen luonnon eläimet”

Luonnonsuojelu Suomessa

Luonnonsuojelu ja ympäristönsuojelu termit kattavat paljolti samoja alueita, mutta erojakin löytyy. Ympäristönsuojelu kehittyy pitkälti laajamittaiseen kestävän kehityksen edistämiseen, ihmisen elinympäristön pitkäjänteiseen suojeluun, ja meidän hyvinvointimme turvaamiseen. Luonnonsuojelu on usein paikallista ja kohdennettua, luonnon kauniiden alueiden, luontotyyppien, ja eliölajien suojelua.

Jatka lukemista ”Luonnonsuojelu Suomessa”

Suomen tuhannet järvet

Suomi tunnetaan maailmalla tuhansien järvien maana, mutta todellisuudessa luku on huomattavasti korkeampi. Viimeaikaisten laskelmien mukaan Suomessa on 187,000 järveä, tämä kattaa noin 9.4% Suomen pinta-alasta, tosin kaikkia maamme järviä ei ole vielä rekisteröity, joten luku saattaa tulla nousemaan. Järvien tarina alkoi viimeisen jääkauden aikana, jolloin mannerjäätikkö vetäytyi alueen, jota nykyisin kutsumme Suomeksi, yli Ruotsin päin. Tämän seurauksena suurin osa maan pinta-alasta jyräytyi tasaiseksi, ja ne suhteessa pienet epätasaisuudet keräsivät pohjalle jään sulamisesta muodostunutta vettä, muodostuen myöhemmin järviksi. Suomen järvet eivät syvyydellä leveile, niiden keskisyvyys tuppaa olemaan vain noin seitsemän metriä, ja vettä niihin mahtuu yleensä noin 230 kuutiokilometriä.

Jatka lukemista ”Suomen tuhannet järvet”

Suomen luonnonsuojeluliiton historia

Suomen luonnonsuojelujärjestö on monelle tuttu Saimaannorppa logostaan. Järjestön edeltäjä, Suomen Luonnonsuojeluyhdistys perustettiin 1938 Helsingin Säätytalolla, muutos yhdistyksestä liitoksi tapahtui 1969. Luonnonsuojeluyhdistyksen perustajajäseninä toimi 62 miestä ja naista, ja puheenjohtajan virkaa hoiti kasvitieteen professori Kaarlo Linkola, jäsenmaksuksi määrättiin alkuaikoina 25 markkaa vuodessa. Tavoitteena oli maamme luonnon suojelun kohottaminen isänmaallis mielisten kansalliseksi velvollisuudeksi. Perustajat halusivat jäseniä kansan kaikista kerroksista, ja koulunuorison jäsenmaksut säädettiin alhaisemmiksi.

Jatka lukemista ”Suomen luonnonsuojeluliiton historia”

Ympäristökasvatus Suomessa ja maailmalla

Ympäristökasvatuksella tarkoitetaan lasten ja aikuisten valistamista ympäristöön liittyvissä asioissa. Pyrkimyksenä on muuttaa yksityisten henkilöiden, yhteisöjen, ja yritysten toimintaa niin, että heidän toiminnastaan tulee kestävän kehityksen arvoja noudattavaa. Kasvatus lisää sekä tietoja ympäristöstä, taitoja muuttaa omaa ja muiden toimintaa, sekä luontaista kokonaisvaltaista toimitapojen muuttamista. Ympäristökasvatus on tarkoituksenmukaista, ja sitä harjoitetaan maailmanlaajuisesti. Termiin liittyy erottamattomana osana myös ajatus kestävästä kehityksestä. Maailman ympäristön selviämisen kannalta on ehdottoman tärkeää että tulevat sukupolvet tekevät ympäristön kannalta positiivisia päätöksiä, sekä tiedostamattomasti jokapäiväisessä elämässä, että tietoisesti suurempien asioiden kohdalla.

Jatka lukemista ”Ympäristökasvatus Suomessa ja maailmalla”