Soita meille - 214 - 2547 - 142

Soita meille
Koti » Ympäristö » Suomen kansallispuistot

Suomen kansallispuistot

Suomi on maailmalla tunnettu korkean teknologiaosaamisen ja maailman parhaimpiin kuuluvan koulutusjärjestelmän lisäksi puhtaasta luonnostaan. Suomen pinta-alasta suuri osa peittyy metsien, vesistöjen ja tunturien alle. Harvakseltaan asutut seudut takaavat rauhan jokaiselle luonnosta rentoutumista etsivälle.

Suomen kansallispuistot

Metsät ovat monipuolisia, vesistöt puhtaita ja joet kalaisia. Lisäksi Suomessa vallitseva jokamiehenoikeus takaa kaikille oikeuden nauttia näistä luonnon tarjoamista elämyksistä. Suomen valtio tarjoaa kansalaistensa iloksi myös upeita kansallispuistoja, joissa retkeily onkin suosittua ajanvietettä.

Kansallispuistot esittelevät monipuolisen Suomen luonnon

Suomen eteläisin kansallispuisto sijaitsee Tammisaaren saaristoalueella ja pohjoisin Suomi-neidon olkapäällä Lemmenjoella. Näiden kahden kansallispuiston väliin jää 38 muuta puistoa. Ne esittelevät todella laajasti ja monipuolisesti Suomen luonnon kirjon. Kansallispuistot ovat suojeltuja alueita, ja niiden avulla halutaan turvata luonnon monimuotoisuus. Vierailijat ovat kuitenkin tervetulleita nauttimaan alueiden kaunedesta ja luonnon rauhoittavasta vaikutuksesta. Puistoalueet ovat yli 1000 hehtaarin suuruisia alueita, ja ne perustetaan valtion omistamille maille. Metsähallitus on kansallispuistoista vastaava elin. Se pitää huolen kansallispuistojen metsänhoidosta ja luonnonsuojelusta, sekä vierailijoiden käyttöön asetetusta varusteistosta.

Kansallispuistojen historiaa

Suomen vanhimmat kansallispuistot ovat perustettu vuonna 1938. Idean isä oli kuuluisa tutkimusmatkailija A.E. Nordenskiöld. Hän esitti jo vuonna 1880 aloitteen alueista, joiden avulla turvattaisiin Suomen luontoa. Maailman ensimmäinen kansallispuisto, Yhdysvaltojen Yellowstone, oli avattu kahdeksan vuotta aiemmin. Jo tuolloin oli selvää, että puistot ovat tärkeä osa kultuurillista ja tieteellistä kansallisperintöä. 1900-luvulla kansallispuistoihin liitettiin voimakkaita isäinmaallisia arvoja. Osa ensimmäisistä kansallispuistoista menetettiin toisen maailmansodan alueluovutusten seurauksena. Jäljelle jäivät Lapin Pallas-Yllästunturin ja Pyhätunturin kansallispuistot, sekä Pisavaaran ja Mallan luonnonpuistot.

Sodan jälkeen jälleenrakennustoimista ja sotakorvauksista huolimatta luonnonsuojelualueiden perinnettä haluttiin jatkaa ja kasvattaa. Vuonna 1956 perustettiinkin seuraavat seitsemän kansallispuistoa. Tässä vaiheessa luonnonsuojelualueiden käyttö ja hoito oli vielä heikosti määriteltyä.
Vuonna 1982 Metsähallituksen maille avattiin 11 uutta kansallispuistoa. Suurta aaltoa edelsi pitkä työ, joka oli saanut alkusysäyksen luonnonsuojelun juhlavuodesta 1970. Myös puistoalueiden luonne muuttui. Aiemmin suosittu luonnonpuistojen perustaminen antoi tilaa kansallispuistoille. Luonnonpuistot palvelivat enemmän tieteen tarpeita. Kansallispuistot sen sijaan olivat enemmän koko kansan omaisuutta, toimien suojelualueina sekä retkeilykohteina.

Retkeily kansallispuistoissa

Kansallispuistojen maisemista jokainen voi valita itselleen sopivan tavan nauttia kauniista luonnostamme. Puistoista löytyy merkattuja reittejä muutaman tunnin lyhyistä luontopoluista aina useampien päivien vaelluksiin. Kaikki puistot tarjoavat vierailijoiden käyttöön reittien ja polkujen lisäksi tulentekopaikkoja ja keittokatoksia. Suuresta osasta kansallispuistoja löytyy myös mahdollisuus viettää yötä alueella. Osa puistoista asettaa vierailijoiden käyttöön telttailualueita. Osa taas tarjoaa yöpymiseen rakennuksia, kuten erämaamökkejä. Jos haluat viettää kansallispuistossa muutaman mukavan tunnin kävellen luontopoluilla ja ehkäpä grillaillen, riittää, että pakkaat reppuusi tarvittavan välineistön ja hurautat puistoalueelle. Jos taas suunnittelet pidempää vaellusta yöpymisineen, kannattaa tutustua etukäteen alueen majoitusmahdollisuuksiin. Esimerkiksi Luontoon.fi -palvelun sivuilta löydät kattavasti infoa jokaisen puiston palveluista.

Retkeily kansallispuistoissa

Kaikkein suosituimpia alueita retkeilyyn ovat Pallas-Yllästunturin kansallipuisto, Urho Kekkosen kansallispuisto, Nuuksion kansallispuisto, Oulangan kansallispuisto ja Kolin kansallispuisto. Pallas-Yllästunturin puistoalue vie vierailijan upeisiin tunturimaisemiin. Myös Urho Kekkosen kansallispuisto löytyy Lapista. Pääset nauttimaan keväisin tunturipurojen iloisesta solinasta, kesäisin yöttömästä yöstä, syksyisin ruskan värikirjosta ja talvisin revontulten luomavasta tanssista. Nuuksion kansallispuisto löytyy pääkaupunkiseudun lähettyviltä Espoon ja Kirkkonummen vierestä. Sinne pääsee mainiosti julkisella liikenteellä, ja se onkin mainio kohde myös päivävierailuille. Nuuksiossa pääset elämään rehevän metsän taikaa, hyppelemään sileillä kallioilla ja paistamaan makkaraa nuotiolla.  Oulangan kansallispuiston alueelta löytyy muun muassa kuuluisa Karhunkierros. Kohisevien koskien ja vesiputousten jyly on mieleenpainuva kokemus. Kolin kansallispuistossa kannattaa kiivetä Koli-vaaran päälle – maisemat ovat henkeäsalpaavan kauniit.