Suomen luonnonsuojelujärjestö on monelle tuttu Saimaannorppa logostaan. Järjestön edeltäjä, Suomen Luonnonsuojeluyhdistys perustettiin 1938 Helsingin Säätytalolla, muutos yhdistyksestä liitoksi tapahtui 1969. Luonnonsuojeluyhdistyksen perustajajäseninä toimi 62 miestä ja naista, ja puheenjohtajan virkaa hoiti kasvitieteen professori Kaarlo Linkola, jäsenmaksuksi määrättiin alkuaikoina 25 markkaa vuodessa. Tavoitteena oli maamme luonnon suojelun kohottaminen isänmaallis mielisten kansalliseksi velvollisuudeksi. Perustajat halusivat jäseniä kansan kaikista kerroksista, ja koulunuorison jäsenmaksut säädettiin alhaisemmiksi.

Suomen luonnonsuojeluyhdistys

Ennen luonnonsuojeluyhdistyksen perustamista luonnon suojelua harrastettiin pienemmissä seuroissa. Näitä seuroja olivat esimerkiksi Flora et Fauna -seura, Vanamo, Suomen Metsätieteellinen Seura, ja Suomen Maantieteellinen Seura. Ensimmäinen luonnon suojelu hanketta ajanut Suomalainen seura oli 1821 perustettu Societas pro Fauna et Flora Fennica. Seurojen jäsenet saivat innostuksen yhdistyksen perustamiselle Keski-Eurooppaan kohonneista järjestöistä.

Yksi yhdistyksen ensimmäisistä toiminnan muodoista, oli Suomalaisen maiseman suojeleminen, ja tämän huomioon ottaminen teiden, ja puhelinlinjojen rakentamisen yhteydessä. Luonnonsuojeluyhdistys otti suureksi osaksi toimintaansa ohjatut luontoretket, joiden ajateltiin herättävän kansalaisten kiinnostusta luontoon. Retkien yhteydessä järjestettiin luonnontuntemus kursseja, joista ensimmäiselle osallistui 900 innokasta kansalaista. Retkien aiheina olivat tiettyjen alueiden linnut, kasvit, tai geologiset muodostelmat. Retkillä professorit ja tohtorit luennoivat luonnon helmassa asiasta kiinnostuneelle yleisölle, mutta myös kaupungeissa järjestettiin valokuvanäyttelyitä, ja esitelmä tilaisuuksia. Toiminta keskittyi aluksi pääkaupunkiseudulle, mutta yhdistyksen toiveena oli että se pian leviäisi ympäri Suomea.

Suomen Luonto julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1941, alunperin lehti oli yhdistyksen vuosikirja, 1956 siitä kehittyi jäsenlehti joka toimitettiin tilaajille neljä kertaa vuodessa. 1993 lehteä ryhdyttiin julkaisemaan kuukausittain, ja se ei ole enään varsinainen jäsenlehti, vaan kaupallinen aikakauslehti. Viime aikoina lehden kaupallisuus, ja varsinkin sen sivuilla julkaistut energia yhtiöiden mainokset ovat herättäneet liiton jäsenten välistä keskustelua. Kaupallisena toimiva lehti on kuitenkin liitolle välttämättömyys, sillä sen myynti, ja mainostulot ovat suuria varainhankinta menetelmiä. Liiton nykyinen jäsenlehti Luonnonsuojelija ilmestyy neljä kertaa vuodessa, ja se sisältyy liiton jäsenmaksuun.

1957 Suomen Luontoyhdistys oli uusien kansallispuistojen perustamisen ajajana esittelyseminaarin voimin, yhdistys, ja myöhemmin liitto, on ollut aktiivisena kansallispuistojen toiminnassa koko uransa ajan. Liiton lausunnot ovat vaikuttaneet olemassa olevien kansallispuistojen laajentamiseen, sekä uusien puistojen perustamiseen.

Yhdistyksestä liitoksi

Paikallisyhdistykset saivat myös alkunsa 50-luvun loppupuolella, mahdollistaen yhä useampien jäsenten aktiivi toiminnan. 1969 erilliset suomalaiset luonnonsuojeluyhdistykset päättivät yhdistää voimansa, ja perustaa Suomen luonnonsuojeluliiton. Mukaan lähtivät Itä-Savon Luonnonsuojeluyhdistys, Kymenlaakson luonnonystävät, kuhmolainen Lentua-Seura, Suur-Savon luonnonsuojeluyhdistys, Varsinais-Suomen luonnonsuojeluyhdistys, Luonto-Liitto, Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys ja Pohjois-Karjalan Luonnonystävät. Luonnonsuojeluliiton perustaminen levitti aatteen ympäri Suomea, ja vaikutus alkoi tuntua maakunta, ja valtiotason lisäksi kuntatason politiikassa.

Luonnonsuojeluliiton saimaannorppa tunnuksen suunnitteli graafikko Erik Bruun 70-luvun alkupuolella. Se sai alkunsa julisteena, ja liiton käyttöön kuva otettiin 1976. Luonnonsuojeluliitto on ollut merkittävänä tekijänä Suomen poliittisessa pelikentässä. Ympäristöministeriö esimerkiksi perustettiin 1980-luvulla liiton aloitteesta, ja tästä eteenpäin luonnonsuojeluliiton tärkeimpiä toimintamuotoja on ollut lainsäädäntöön vaikuttaminen.

Luonnonsuojelu alkoi kehittyä nykyiseen muotoonsa 90-luvulla, ja yleisesti alettiin puhumaan kestävästä kehityksestä. EU:n rakentamisen kautta ympäristölainsäädäntöön puhaltaa uusia tuulia, ja EU direktiivit auttavat muun muassa lintujen ja metsien suojelussa.  Luonnonsuojelu liitto on aktiivisena mukana kierrätyksen yleistämisessä, ja koulujen ympäristökasvatuksen lanseeraamisessa. Uusiutuvan energian kulutus kasvaa, ja ympäristöystävälliselle sähkölle perustetaan Norppamerkki, joka myöhemmin muutetaan EKOenergiaksi kansainvälistymisen edistämiseksi.

2000-luvulta eteenpäin liitto on tehnyt  töitä ydinvoimala hankkeita vastaan, ja kansainvälisten ympäristösopimusten puolesta. Tänä päivänä Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenmaksu on 35 euroa vuodessa, ja opiskelijat voivat liittyä alennettuun 28 euron vuosi hintaan.