Soita meille - 214 - 2547 - 142

Soita meille
Koti » Ympäristö » Suomen tuhannet järvet

Suomen tuhannet järvet

Suomi tunnetaan maailmalla tuhansien järvien maana, mutta todellisuudessa luku on huomattavasti korkeampi. Viimeaikaisten laskelmien mukaan Suomessa on 187,000 järveä, tämä kattaa noin 9.4% Suomen pinta-alasta, tosin kaikkia maamme järviä ei ole vielä rekisteröity, joten luku saattaa tulla nousemaan. Järvien tarina alkoi viimeisen jääkauden aikana, jolloin mannerjäätikkö vetäytyi alueen, jota nykyisin kutsumme Suomeksi, yli Ruotsin päin. Tämän seurauksena suurin osa maan pinta-alasta jyräytyi tasaiseksi, ja ne suhteessa pienet epätasaisuudet keräsivät pohjalle jään sulamisesta muodostunutta vettä, muodostuen myöhemmin järviksi. Suomen järvet eivät syvyydellä leveile, niiden keskisyvyys tuppaa olemaan vain noin seitsemän metriä, ja vettä niihin mahtuu yleensä noin 230 kuutiokilometriä.

Vaikka järviä on tänä päivänä huomattava määrä maamme pinta-alasta, niitä on vuosien saatossa ollut vielä enemmän. Noin kymmenen prosenttia maamme soista on muodostunut umpeen kasvaneista järvistä, järvien määrää ovat vähentäneet myös järvienlaskut. Toisaalta maassamme padotaan  vuosittain useita ojia ja  jokia tekojärvien luomisen merkeissä.

Järvien koostumus

Suomalaisten järvien biosfäärillä on eroja niidern sijainnista riippuen. Etelä-Suomessa esiintyy rehevämpiä järviä, kuin pohjoisemmissa arktisissa ja subarktisissa oloissa. Järvialueen maaperän koostuma vaikuttaa myös järven kasvillisuuteen. Lähes jokainen Suomen järvistä jäätyy talvisin, ja ne saavuttavat kesäisin 10-20 celsius asteen pintalämpötilan. Järven pohjan veden keskilämpötilai on yleensä noin neljän celsius asteen kieppeillä.

Suurin osa Suomen järvistä sijoittuu niin kutsutun Järvi-Suomen alueelle. Noin 25% alueen pinta-alasta on järvien peitossa, ja ne muodostivat historiallisesti kuljetusreittejä alueen kaupunkien välillä. Tämä auttoi useita asutuskeskuksia kasvamaan kaupungeiksi, esimerkiksi Savonlinna, Joensuu, ja Jyväskylä saavat suurelta osin kiittää järviä olemassaolostaan.

Järvien ja lampien ero on vesialueen suuruudessa, mutta tarkkoja sääntöjä nimityksiä kohtaan ei ole olemassa. Yleisesti ajatellaan että läpimitaltaan 200 metriä olevat, tai sitä suuremmat vesialueet ovat järviä, ja sitä pienemmät ovat lampia. Pinta-alaltaan Suomen suurin järvi on Itä-Suomessa sijaitseva Saimaa, ja syvin on Päijänne joka on myös maamme toisista suurin järvi.

Järvien merkitys suomalaisille

Järvien nimet viittaavat usein niiden rannoilla asuneiden alkuperäis heimoon, ja niitä tutkimalla voidaan tehdä löytöjä Suomen asutushistoriasta. Useat järvien nimistä eivät tarkoita sitä ensimmäistä mielen yhtymää, vaan perustuvat vanhempaan nimeen. Esimerkiksi Siilijärven nimi ei tarkoita piikikästä eläintä, vaan johtaa saamenkielen sanasta siiti, joka tarkoittaa saamelaista talvikylää. Järven rannalla oli siis aikoinaan kohonnut joka talvinen asutusalue. Vanhemmilla, ja tärkeimmillä järvillä voi olla nimi joka ei varsinaisesti liity mihinkään nykypäivänä tunnetuista murteista, vaan omaa vanhemmat juuret. Esimerkiksi Päijänne sanan juuria ei ole pystytty jäljittämään suomen, saamen, tai ruotsin kieleen, ja on arveltu että se on nimetty alueella ennen saamelaisia asuttaneiden heimojen johdosta.

Järvet hallitsevat pitkälle Suomen kansallista mieltä ja maan maisemaa. Niiden rantaviivat ovat monipuolisia, ja suurempien järvien ulapoita koristavat viehättävät pikku saaret. Useilta rannoilta löytyy kuntien ja kaupunkien ylläpitämiä uimarantoja, laitureineen ja vaatteiden vaihto koppeineen. Monet suomalaiset suuntaavat kesäisin mökeille järvien rannoille, niiden selille kalastamaan, tai vaikka vaan paikalliselle rannalle pikaisesti uimaan kuumimpina päivinä. Järvet ovat olleet erottamattomana osana kansallis taidetta, ja niin Akseli Gallen-Kallela, kuin Eero Järnefelt hakivat niistä innoitusta maalauksilleen. Järvimaisemia käytetään myös houkuttelemaan turisteja Suomeen, kesällä useat yritykset järjestävät rannoilla ja vesillä huimapäisiä aktiviteetteja sekä kesäisin, että talvella. Suomen järvien runsas ja monipuolinen kalakanta houkuttelee kalastajia maahan, ja lapsiperheille idylliä tarjoavat rauhalliset uinti ja sauna paikat. Vauhdikkaampaa menoa kaipaavat voivat harjoitella vesihiihtoa, SUP-lautailua, tai talvella moottorikelkkailua ja luistelua.